9. Lähetyslentämisen merkitys

9.1. Työ maailmalla

MAF-järjestöt ovat suurin kristillisellä ja humanitaarisella alalla toimiva lentojärjestö, jos laskentaperusteena käytetään omistettujen lentokoneiden lukumäärää. Tänä päivänä eri MAF-järjestöt käyttävät yli 170 lentokonetta ja helikopteria tehtäviinsä, kun vastaavat arvot muilla järjestöillä ovat yksittäisiä koneita tai parhaimmillaan muutamia kymmeniä. Keskinmäärin joka toinen minuutti MAF:in lentokone nousee tai laskeutuu jossain päin maailmaa.

MAF:in kuljetukset ovat perustana monen lähetysjärjestön ja kirkon työlle. Esimerkkinä voidaan sanoa mm. Tansanian kirkon nopea kasvaminen osittain MAF:in työn ansiosta. Lentotyölle on koko ajan kysyntää ja lentäjät saavat tehdä aivan täysiä työpäiviä.

MAF UK:n perustaja Murray Kendon perusti lähetyslentojärjestön "kirkon ilma-aseeksi" pahan valtaa vastaan. Kokonaisuudessaan MAF:ista oli tarkoitus tehdä lähetystyöntekijöiden ja -järjestöjen palvelujärjestö lähetyskentillä. Se oli tarkoitettu kirkon apuvälineeksi eikä varsinaiseksi lähetystyötä tekeväksi järjestöksi. Pohjimmiltaan tavoitteena oli kuitenkin nopeuttaa evankeliumin leviämistä.

MAF toimii tunnustusten välisesti kristillisessä lähetystyössä ja yleisessä humanitäärisessä työssä. Kirkkojen, lähetysjärjestöjen ja muiden kristillisten järjestöjen lisäksi asiakaskuntaan kuuluvat mm. Punainen Risti ja YK, sekä muita humanitaarisia järjestöjä. MAFE:lla on myös pikaiseen apuun tarkoitettu "nyrkki", Rapid Relief Wing -katastrofiryhmä. MAF US:lla on tytäryhtiö Air Serv, joka toimii humanitaarisessa palvelutyössä kristinuskon kieltävillä alueilla.

Perustamista suunnitellessaan Kendon teki listan tehtävistä, joihin lähetyslentäjiä tarvittaisiin:

1. Lähetysjohtajien ja vastaavien esimiesten kuljettaminen kentältä toiselle näiden suorittaessa tutustumis- ja tarkastusmatkojaan.
2. Lähetystyöntekijöiden kuljettaminen lomille ja takaisin.
3. Lähetyslasten kuljettaminen kodeistaan kouluihin.
4. Lähetyskenttien välisten kokousten järjestämisen helpottaminen.
5. Lähetystyöntekijöiden kuljettaminen kylästä toiseen evankelioimistyössä.
6. Malarian ja muiden infektiotautien leviämisen estäminen lennättämällä lähetystyöntekijät infektioalueiden ylitse.
7. Postipalvelujen nopeuttaminen.
8. Kiireellisten lääke- ja terveysvälinelähetysten kuljettaminen.
9. Kiireellistä apua tarvitsevien nopea siirtäminen sairaalaan.
10. Evankelioivan kirjallisuuden jakelun nopeuttaminen.
11. Erikoisten ruokatarvikkeiden kuljettaminen.
12. Postin ja muiden kiireellisten tarvikkeiden pudottaminen paikkoihin, joihin kiitotietä ei voida rakentaa.
13. Kiireellisten sanomien vastaanottaminen eristyksissä olevilta lähetystyöntekijöiltä erityisen maasignaalijärjestelmän avulla.
14. Uusien alueiden kartoittaminen pioneerilähetystyötä varten.
15. Tavaroiden pudottaminen jalkaisin kulkeville pioneerilähetystyöntekijöille.
16. Liikkuvien evankelioimisryhmien kuljettaminen alueilla, missä kieliongelmat eivät ole esteenä.
17. Maan, alueen ja luonnon valokuvaaminen tiedon keräämiseksi ja motivaation ylläpitämiseksi kotimaassa lähettäjien keskuudessa.
18. Elokuva-asiantuntijoiden kuljettaminen, jotta kristillisiä filmisarjoja voitaisiin esittää pakana-alueilla.
19. Lähetysradion kehittämisessä auttaminen.
20. Pitkien kulkureittien lyhentäminen lentämällä suorinta tietä yli vuorien, järvien, jokien ja viidakoitten.
21. Lähetystyön levittäminen saarille.

Luettelo on 1940-luvulta ja siinä on monia tarpeettomiksi käyneitä asioita. Silti se antaa kuvan lähetyslentäjien työn monipuolisuudesta ja tarpeellisuudesta. Vaikka monet maakuljetusvälineet ovat kehittyneet jopa nopeammin kuin lentokoneet, ne eivät silti voi korvata lentämistä. Lähetyslentäjien suuret työmäärät kertovat siitä omaa kieltään. Maailman ollessa aina vain pienempi lentämisellä on nyt ja tulevaisuudessa yhä suurempi merkitys.

9.2. Työ Suomessa

Jos lähetyslentäjien työ nähdään merkityksellisenä kansainvälisesti, on ehkä tarpeetonta pohtia sen merkitystä suomalaisten osalta. Suomen Lähetyslentäjät ovat osa suurta kokonaisuutta, jossa jokaisen panos on tärkeä.

Suomalaisille lähetysjärjestöille Suomen Lähetyslentäjien työ ei tuo mitään erityisetuja. MAF kyllä pyrkii sijoittamaan suomalaiset lähetyslentäjät alueille, joilla jo ennestään on suomalaista lähetystyötä. Suomalaisten lähetystyöntekijöiden tarpeita ei voida kuitenkaan taata täytettävän suomalaisten lentäjien työllä. MAF organisoi työtä ja lennättää työntekijöitä alueilla, missä sitä tarvitaan, kansallisuudesta riippumatta.

Lähetyslentäjien Neuvottelukunnan perustaminen sattui hyvin tarpeelliseen ajankohtaan. Työtä ei tarvinnut tehdä turhautuneena odotellen lentäjien paikkojen vapautumista lähetyskentillä. Lentäjistä oli pulaa aina 90-luvulle saakka. Vielä vuonna 1991 MAF UK lähetti tiedon lentäjien, mekaanikkojen ja hallinnollisten työntekijöiden tarpeesta Afrikassa. Vuodesta 1992 alkaen tulivat kuvaan mukaan rajoitetut työvoimapyynnöt. Tsadiin etsittiin ranskankielen taitoisia lentäjiä. Vaikka MAF:n toiminta jatkoi kasvamistaan, työntekijöitä tarvittiin lentokonetekniikkaan ja hallintoon, ei niinkään lentämiseen. Englantia puhuviin maihin voidaan sanoa olleen ylitarjontaa jo vuonna 1993. Esim. Afrikkaan MAFE ei voinut luvata lähetyslentäjille sijoituspaikkaa ennen vuoden 1994 loppua. Ranskankielisillä alueilla oli kuitenkin vielä pulaa lentäjistä.

Lähteet

1. SLSA, Suomen Lähetysseuran arkisto, Helsinki.
2. SLN pk, Suomen Lähetyslentäjien neuvottelukunnan pöytäkirjat (1976-1988 arkisto; 1988-1994 Paavo Kilven työhuone, SLS)
3. ELH - Eli Eliisa Latva-Hakunin Afrikkaseminaari 9.4.1986
4. (pöytäkirjojen 1976-1988 liitteenä)
5. Immonen, Pauli, Mission Aviation Fellowship-järjestön synty 1945 ja kehitys vuoteen 1952. Yleisen kirkkohistorian pro gradu tutkielma 1995. SLS:n kirjasto, Helsinki
6. INET, SLS:n internetsivut, http://www.mission.fi/MAF/
7. PKH, Paavo Kilven haastattelu 3.3.1997 SLS, Helsinki

Kirjallisuus

1. IMMONEN, Pauli Maanläheistä ja taivashakuista. - Ilmailu 1/93. Forssa.
2. HITT, Russell T., Jungle Pilot, The Life and Witness of Nate Saint, 1973, Redlands.
3. HOFIUS, Ernst, Sie fliegen für Gott 1963 Metzingen (MAF:n toiminnan käytännön kuvaus Papua Uudella Guinealla).
4. KING, Stuart, Hope has Wings, The Mission Aviation Fellowship Story 1993, London Glasgow (MAF:n historiaa 1944-1992).
5. KORHONEN, Jarmo O., Lähetyslentäjäjärjestön MAF:n historiasta ja toiminnasta. Painamaton SLS:n lähetyskurssin seminaariesitelmä. SLS:n kirjasto, Helsinki 1988.
6. LÄHETYSLENTÄJÄ, Suomen Lähetyslentäjät ry:n lehti.
7. MAF NEWS, MAF:n 14 s lehti, erit. MAF 40 Years in the Sky 1985 (lyhyt historiikki) Folkestone.
8. RODDY, Lee, On Wings of Love 1981, Stories From Mission Aviation Fellowship, Nashville Tennessee.
9. SAARELMA, Minna, Lähetyksen lennoilla. - Lähetyssanomat 12/87 Helsinki.
10. SAARIO, Pirre, MAF tarjoaa lennokasta apua. - Lähetyssanomat 9/94 Helsinki.

Edellinen luku: Rekisteröityminen
Takaisin tämän sivun alkuun